| • N P vōt [wōt], LM K vuot (K ~ vōt), T vå̄t szél | Wind: N *vōt χolγi ~ śiwwi, LM *vuot śiwwäti ~ śiwwälti ~ śiwwenti ~ khåmmi ~ khwålli ~ khwållenti, K *vuot šiwγi ~ powγi, T *vå̄t šukhånt ~ šūχånt der Wind braust; N *vōt pūγi ~ vōti, LM *vuot vuoti ~ vōtėmli ~ vuotėmli, T *vå̄t puwåˈnt ~ våtåˈnt der Wind weht; N porχiŋ *vōt, LM tujt-pårkhėŋ ~ tujtėŋ *vuot hóvihar | Schneesturm; N tawänt *vōt, P täwėt *vōt, K täut *vuot, T tuˈwė̄ť ~ tuwė̄ťiŋ *vå̄t sanfter Wind; N *vōt iŋėt tawentāmi der Wind läßt noch nicht nach; kwol-pal muγėl lap-sawilėm, vōtnė ul woss χōjawe ich umflechte das Haus dicht, damit es vom Wind nicht durchgeweht wird; *vōt jiti pēri jå̄ŋχi der Wind weht von allen Seiten; LM äśerėm *vuot kalter Wind; LM jäni *vuot, K ńo̰ure̮ *vuot starker, heftiger Wind; LM må̄ltėp *vuot warmer Wind; *vuot ťu ul khojä, ul tujä damit der Wind nicht weht, damit es nicht heult; N *vōt tawäntāmi ~ tawi, LM *vuot jel-täwenti der Wind wird sanfter; LM *vuot jel-täwės ~ jel-pånšės, P *vōt jel-täwentåmės, K *vuot jålė-loåskėts, T *vå̄t tuwė̄ńts ~ tuwänts der Wind hörte auf; LM tusjėχ vuotnė nukh-sipėrtau der Staub wird vom Wind aufgewirbelt; päŋkä vuotnė ōls, ø̄tän śuľėŋä itst der Kopf wurde ihm vom Wind durchgeweht, die Haare wurden ihm grau; tu šunšėn, *vuot mänä tuńśt parėkh pårėkhtės! schau hin, wie hoch der Wind (den Weg) mit Schnee zugeweht hat; jiw-taľėk laχwė ťi-ťū vuotnė ńoumtau der Baumwipfel wird vom Wind hin und her bewegt; *vuot ľoχmė jelparėχtentit der Wind hat den Weg mit Schnee zugeweht; jiw vuotnė khūtėltålåu der Baum wird vom Wind gebeugt; vuotnė jelsirrėmätwės es wurde vom Wind gebrochen; P *vōt śärri der Wind weht sanft; *vōt päti der Wind hört auf; K *vuot täwėtäi̮γ jemts der Wind wurde sanft; *vuot no̰ŋkhė-ńö̰urėmės ~ n.-pǟmtlės der Wind verstärkte sich; *vuot kėi̮niś vōti der Wind weht sanft; *vuot pøsχi der Wind weht; *vuot såwγi der Wind braust; T *vå̄t vo̰uŋiś puwånt der Wind weht heftig T *vå̄t-khåšuˈtap vitorla | Segel.
– N *vōt-χump széltől vert hullám | vom Wind aufgepeitschte Welle.
– K *vuot-khur a szél széle | Rand des Windes.
– P *vōt-jaл szellő | Lüftchen, Brise.
– T *vå̄t-jamp április | April.
– N LM *vōt-jäsėn szélmalom | Windmühle.
– LM *vuot-käw, P K *vōt-käu, T *vå̄t-uť-ku =szélmalom | Windmühle.
– P *vōt-k.-tåuл, T *vå̄t-ut-ku-šuľäp szélmalom-szárny | Windmühlenflügel.
– N *vōt-kwoliŋ tump (szigetnév | Inselname).
– *vōt-må̄riŋ csendes szellőjű | mit sanftem Lüftchen.
– LM *vuot-popańšuχ vihar | Sturm.
– N *vōt-pī̮γ [wōt-piγ], LM P *vuot-pṵ̄, K *vuot-pøu ~ pṵ̄, T *vå̄t-pøu ~ pū vihar, forgószél | Sturm, Wirbelwind.
– N *vōt-pūγläsiŋ χå̄tėl szeles nap | ein windiger Tag.
– N *vōt-rei̮γ, LM *vuot-rī szellő | Lüftchen.
– N *vōt-sam =szellő | Lüftchen.
– K *vuot-såj szélárnyék | Windschatten.
– N *vōt-tārätėnė śaχl (hegynév | Bergname).
– śiś-korėk pilätālnė *vōt-uj madárijesztő szélkerék | Windrad als Vogelscheuche N ali-*vōt, LM äl-*vuot északi szél | Nordwind.
– N χå̄tėl-*vōt, LM khåtl-*vuot ~ khåtėljät-*vuot, P khåtėl-poål-*vōt, K khåtėl-*vuot déli szél | Südwind.
– LM kh.-khulnė-*vuot nyugati szél | Westwind.
– kh.-kwålnė-*vuot keleti szél | Ostwind.
– N īťi-*vōt, P jīt-*vōt, K jėt-*vuot északi szél | Nordwind.
– T jelė-päl-*vå̄t =északi szél | Nordwind.
– P jēť-khåtėl-*vōt nyugati szél | Westwind.
– N lui-*vōt, LM luj-*vuot déli szél | Südwind.
– T numø-*vå̄t =déli szél | Südwind.
– N ńå̄r-*vōt nyugati szél | Westwind.
– LM šiš-*vuot hátszél | Rückenwind.
– tujt-*vuot hóvihar | Schneegestöber.
– P śäriŋ *vōt szellő | Lüftchen N vōti [wōti], LM vuoti, LU vati fúj (a szél) | wehen (Wind).
– N χåt-*vōti átfúj | durchwehen: tēliän liliŋ χul āmpėr kiurt χujimätä χåt-vōtawė im Winter wird der rohe Fisch im Speicher liegend (vom Wind) durchgeweht.
– LM jel-*vuoti behord (hóval) | zuwehen: ľoχ tūjtėl jel-vuotwės der Weg wurde mit Schnee zugeweht.
– kwän-*vuoti kiszellőzik | ausgelüftet werden N vōtχėśi felkavar (szél) | aufwirbeln (Wind) vōtk- N: am vōtkēm vė̄ľtėm vī̮ri̮γ jēmti mein Gesicht wird rot, wenn es der Wind anbläst; vitiŋ tå̄r vōtkēt χot-tå̄si wenn der Wind weht, trocknet das nasse Tuch; puŋksåwä tot vōtkätä sein Skalp wird dort vom Wind durchweht (cf. II, 465) P vōtli, K vuotli, vå̄tėˈltel (gabonát) szelel | (Getreide) worfeln: P tēp vōtlö̰χw =(gabonát) szelel | (Getreide) worfeln:; K tēp khōrtpėl vuotläχw das Getreide mit einer Schaufel worfeln; T tīp vå̄tėˈltem ich worfle Getreide N vōtlaŋ himbálás | Schaukeln LM vuotėlti erősen fúj a szél | der Wind weht heftig K vuotėmli: no̰kh-*vuotėmli szél kerekedik | es entsteht ein Wind LM vuotėmlaχti =szél kerekedik | es entsteht ein Wind
– nukh-*vuotėmlaχti =szél kerekedik | es entsteht ein Wind vuotėmläli fújni kezd (szél) | zu wehen anfangen (Wind) N vōtėmti, K vuotėmti elfúj | wegblasen N vōtiŋ [wōtəŋ], LM K vōtėŋ ~ vuotėŋ szeles | windig: N vōtiŋtė portäŋ pati̮li bei windigem Wetter verstreut sich der Kehricht: K *vōtėŋ tōrėm ein windiges Wetter.
– LM *vōtėŋ śoχl zivatar | Gewitter.
– *vōtėŋ tujt hóvihar | Schneegestöber.
– N *vōtiŋ-tūr (tónév | Seename).
– *vōtiŋ-t.-å̄jkä (személynév | Personenname) LM vuotėp =(személynév | Personenname): *vuotėp khåtėl ein windiger Tag N vōtės: rakw-*vōtės [wōtas] zivatar | Gewitter vōtästawė befújódik (hóval) | (mit Schnee) zugeweht werden LM vātėśli: pärr-*vātėśli =befújódik (hóval) | (mit Schnee) zugeweht werden vuotėśläli enyhe szél kerekedik | es entsteht ein sanfter Wind N vōtiślānti, LM vuotėślenti enyhén fúj (szellő) | sanft wehen (Brise) vø̄t ~ vøät ~ vuøt s. vāt |